Säännöt (päivitetty 2020)
Suomen Kameraseurojen Liitto r.y. rekisterinumero 32.547 (02.10.1939)
SÄÄNNÖT
1. §
Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Suomen Kameraseurojen Liitto r.y. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa.
2. §
Liiton tarkoituksena on rekisteröityjen harrastajavalokuvausyhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä
1. edustaa jäsenjärjestöjä näitä yhteisesti koskevissa kysymyksissä ja valvoa näiden etuja,
2. toimia valokuvauksen ja valokuvaustaiteen edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
3. §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi järjestää näyttely- ja kilpailutilaisuuksia, harjoittaa julkaisu-, nuoriso- ja koulutustoimintaa, ylläpitää yhteyksiä muihin valokuvausalan kansallisiin ja kansainvälisiin yhteisöihin sekä ryhtyä muihinkin näihin verrattaviin valokuvauksen edistämistä tarkoittaviin toimiin.
Liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja jälkisäädöksiä.
JÄSENET
4. §
Liittoon varsinaisiksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä maassamme toimivat rekisteröidyt valokuvausyhdistykset. Kannattajajäseniksi voivat liittyä sellaiset liiton hallituksen hyväksymät yksityiset henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat kannattaa liiton toimintaa. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta liiton kokouksissa. Liiton kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat toimineet pitkään ja ansiokkaasti valokuvausharrastuksen hyväksi. Kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.Liiton kokous voi hallituksen esityksestä kutsua liitolle kunniapuheenjohtajan. Kunniapuheenjohtajalla ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.
5. §
Liitolla on oikeus periä varsinaisilta jäseniltään syyskokouksen määräämä jäsenmaksu, jonka perusteena on jäsenyhdistyksen jäsenten lukumäärä vuodenvaihteessa. Liiton jäsenrekisteriin on jokaisella jäsenyhdistyksellä omat käyttäjätunnukset , joiden avulla on pääsy oman yhdistyksen tietoihin. Jäsenmaksu on suoritettava kuluvan vuoden kevätkokoukseen mennessä. Jäsenyhdistyksellä, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan määräaikaan mennessä, ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa. Kannattajajäsenet maksavat syyskokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Liiton kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Kevätkokous voi anomuksesta vapauttaa opiskelijoiden muodostamat jäsenseurat jäsenmaksusta, jolloin nämä eivät kuitenkaan ole äänioikeutettuja liiton kokouksissa.
6. §
Liiton jäsenellä on oikeus koska tahansa erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka myös ilmoittamalla erosta liiton kokouksen pöytäkirjaan.
Jäsen, joka ei noudata liiton sääntöjä eikä päätöksiä tai joka ei määräajassa ole suorittanut jäsenmaksujaan, voidaan liiton hallituksen päätöksellä erottaa liitosta. Jäsen vapautuu liiton jäsenyydestä irtisanomista seuraavan toimikauden alusta, mutta on velvollinen suorittamaan kuluvan kauden jäsenmaksun.
HALLINTO
7. §
Liiton päätösvaltaa käyttävät liiton kokoukset. Toimeenpanevana elimenä on liiton hallitus.
8. §
Varsinaiset liiton kokoukset hallitus kutsuu koolle maalis-toukokuussa kevätkokoukseen ja loka-joulukuussa syyskokoukseen.
Liiton kevätkokous:
I Kokouksen järjestäytyminen
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Hyväksytään kokouksen asialista.
II Varsinaiset kokousasiat
1. Esitetään hallituksen kertomus edellisen vuoden toiminnasta
2. Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
3. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
4. Päätetään kokous.
Liiton syyskokous:
I Kokouksen järjestäytyminen
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Hyväksytään kokouksen asialista.
II Varsinaiset kokousasiat
1. Hyväksytään liiton toimintasuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi
2 Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot
3. Määrätään seuraavana toimintakautena kannettavien jäsenmaksujen suuruudet
4. Vahvistetaan talousarvio tulevalle toimintakaudelle
5. Päätetään hallituksen jäsenmäärä seuraavaksi toimintakaudeksi
6. Valitaan vuodeksi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi
7. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja näille varahenkilöt tarkastamaan seuraavan tilikauden tilejä
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Liiton ylimääräinen kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten hallituksesta kirjallisesti vaatii.
Liiton kokous voidaan pitää myös liiton kotipaikan ulkopuolella.
9. §
Liiton jäsenjärjestö voi tehdä hallitukselle esityksen yksilöimänsä asian käsittelemiseksi liiton varsinaisessa kevätkokouksessa ennen 31. joulukuuta ja syyskokouksessa ennen 31. heinäkuuta. Hallituksen tulee ottaa asia kokouskutsuun ja kokouksessa ilmoittaa kantansa tehtyyn esitykseen.
10. §
Liiton kokouksissa on kullakin varsinaisella jäsenellä ääniä jäsenluvun mukaan seuraavasti: alle 11 jäsentä 1 ääni, 11-25 jäsentä 2 ääntä, 26-50 jäsentä 3 äääntä, 51-100 jäsentä 4 ääntä, 101-200 jäsentä 5 ääntä sekä yksi ääni kultakin seuraavalta täydeltä sataluvulta yhden seuran äänimäärän ollessa kuitenkin enintään 15 ääntä.
Kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa, mutta muuten puheenjohtajan ääni.
11. §
11.§ Liiton kokous kutsutaan koolle joko kirjeitse tai sähköpostitse ja www.sksl.fi sivuilla olevalla kokouskutsulla. Kokouskutsut on toimitettava jäsenistölle kolmekymmentä päivää ennen kokousta.
12. §
Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kaksitoista muuta jäsentä. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että puolet on erovuorossa vuosittain.
Ensimmäisenä vuonna valitaan erovuoroiset arvalla. Erovuoroiset jäsenet voidaan valita uudelleen. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus voi keskuudestaan muodostaa työvaliokunnan sekä asettaa tehtäväkohtaisia jaostoja. Hallitus voi tarvittaessa ottaa toimihenkilöitä, joilla ei ole äänivaltaa hallituksen kokouksissa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai kun kolme jäsentä sitä kirjallisesti vaatii. Päätökset hallituksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se kanta, jota puheenjohtaja on kannattanut. Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa.
NIMEN KIRJOITTAMINEN
13. §
Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. Hallitus voi myös antaa nimenkirjoitusoikeuden määräämälleen henkilölle.
MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
14. §
Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on viimeistään helmikuussa esitettävä valittujen toiminnantarkastajien tarkastettavaksi.
15. §
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta voidaan tehdä liiton varsinaisessa kokouksessa, jos asia on mainittu kokouskutsussa.
Päätös on tehtävä vähintään 2/3 enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.
16. §
Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, on sen jäljelle jääneet varat käytettävä Suomen valokuvataiteen museon säätiön hyväksi, tai sen lopetettua toimintansa luovutettava vastaavalle oikeuskelpoiselle yhteisölle.
