
1. Kuka olet?
Olen Helena Karhu Iisalmesta, entinen konttorinjohtaja ja nykyinen eläkeläinen. Varsinaisen työurani suoritin pankki- ja kiinteistöalalla tehden mitä erilaisimpia tehtäviä mielenkiintoisessa toimintaympäristössä. Sitten tuli yllättäen stoppi, pienimuotoinen loukkaantuminen, mikä johti minut työkyvyttömyyseläkkeelle – halusin sitä tai en. Nykyinen harrastukseni, valokuvaaminen, on helpottanut mukavasti tuota työstä luopumisen tuskaa antaen minulle mahdollisuuden kokea uudenlaisia hienoja elämyksiä elämässäni.
2. Missä vaikutat?
Toimin aktiivisesti Iisalmen Kameraseura ry:ssä. Olen seuran johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja. Meillä Iisalmessa on mukava ja aktiivinen porukka toimimassa hyvän harrastuksen, valokuvauksen parissa. Yhteistyöllä on voimaa ja yhdessä on mukava touhuta.
3. Miksi liiton hallituksessa?
Toivon, että yhdessä muiden hallituksen jäsenten kanssa voin omalta osaltani auttaa, kehittää ja luoda uutta kameraseurojen ja valokuvausta harrastavien henkilöiden toimintaan. Paikallistason aktiivisena toimijana huomaan, kuinka tärkeää on valtakunnallinen yhteistyö liiton ja muiden kameraseurojen kanssa.
4. Mitä itse kuvaat ja millä?
Luonto, luonnonilmiöt ja luonnonelävät ovat minulle mieluisia kuvauskohteita, mutta en kaihda kuvata kaikkea muutakin maan ja taivaan välillä. Tapahtumat, tilaisuudet, eläimet ja ihmiset tuovat vaihtelua ja haasteita kuvaamiseen. Omat perheenjäsenet, etenkin lastenlapset ovat suosittuja kohteitani.
Kuvaan Canon EOS R5 kameralla ja repustani löytyy objektiiveja tarpeen vaatiessa laajakulmasta aina kohtuullisiin teleobjektiiveihin. Taitaa siellä repussa olla kiikarina käyttämäni Sony RX 10 MARK IV ja kaikenlaista tilpehööriä erikoistilanteita varten.
5. Mitä muuta?
Olen harrastanut valokuvausta noin kymmenen vuotta. Olen kuvannut paljon, tutkinut ja tulkinnut kuvia. On hienoa, kuinka valokuvauksen myötä olen oppinut esimerkiksi lukemaan luontoa syvällisemmin. Eri eläimille on tullut oikeat nimet – ei ole enää pikkulintu, vesilintu ja metsälintu. Kuvauskojulla istuessani osaan ennakoida, kuinka kojun läheisyydessä olevat eläimet kenties käyttäytyvät. Henkilökuvauksessa katson, kuinka saan paremmin esille kuvattavan ja kuvaushetken tunnelman. Jopa taiteellinen silmäni on kehittynyt ja luova kuvauskin näyttäisi orastavan.
Valokuvauksen arvonimiäkin on tullut muutamia kerättyä; AFIAP, SKsLSM, NSMiF/s ja GPUCR1.
Valokuvaus on voimavarani ja mottoni on ”Niin kauan, kun tämä ei mene työksi, tämä on mukavaa”.