Keskeinen muutos on, että tekijänoikeusdirektiivi sälyttää jatkossa kaikki tekijänoikeusrikkomukset alustan vastuulle, vaikka sisällön julkaisee alustan käyttäjä.
Kiistanalainen tekijänoikeusdirektiivi hyväksyttiin äänestyksessä 26.3.2019. Kyseessä oli viimeisen vaiheen äänestys, jossa hyväksyttiin neuvoston kanssa neuvoteltu lopputulos. Seuraavaksi jäsenmaita edustavan neuvoston on virallisesti hyväksyttävä neuvoteltu lopputulos.
Direktiivi päivittää tekijänoikeudet internet-aikaan. Sen tarkoitus on muun muassa ohjata osa alustojen, kuten Facebookin, Youtuben ja Googlen, saamista tuloista sisällöntuottajille, joiden tuotoksia alustoilla jaetaan. Vastuu kattaa kaikki yritykset, jotka ovat kolme vuotta vanhoja, joilla on yli kymmenen miljoonan euron liikevaihto tai yli viisi miljoonaa käyttäjää.
Suomi ja neljä muuta EU-maata ovat vastustaneet lopullista versiota. Niiden mielestä direktiivi on askel taaksepäin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä ja uhkaa hankaloittaa innovaatioita niiden edistämisen sijaan.
Jotta tekijänoikeuksia ei rikottaisi, kaikkien alustojen on ”parhaan kykynsä” mukaan hankittava lisenssit. Käytännössä artikla 13 edellyttää, että alustat tietävät, mitä käyttäjät aikovat ladata ja hankkivat lisenssit etukäteen. Joidenkin mielestä vastuuttaminen johtaa valvontaan ja huonosti toimiviin ennakkosuodattimiin.
Lehtikustantajille direktiivi luo myös uuden linkkiveroksi kutsutun tekijänoikeussuojan. Lisenssit tarvitaan siis myös alustoilla jaettavaan mediasisältöön, lukuun ottamatta hyperlinkkejä uutisiin, joihin on liitetty korkeintaan ”yksittäisiä sanoja tai hyvin lyhyitä otteita”. Direktiivi ei kerro, mikä on ”lyhyt ote”, joten määrittely syntynee oikeuskäytännöllä.
Direktiivin on pelätty tekevän lopun verkkokulttuurille kuten meemeille ja giffeille. Tilanne on kuitenkin yhä epäselvä, vaikka materiaalin julkaisu esimerkiksi siteeraamista tai parodiaa varten, on suojeltu. Sitä mitä direktiivi ja sen tulkinnat tarkoittavat valokuvan kannalta, on tässä vaiheessa vielä epäselvää, mutta tämänkin osalta määrittely syntynee oikeuskäytäntöjen kautta.
