6.4.2019 pidetyissä Liiton vuosinäyttelyn avajaisissa Kuusankoskitalolla, Kuusankoskella paljastettiin salassa pidetyt Vuoden Kuvaaja ja Vuoden Nuori Kuvaaja kunniamaininnat suuren yleisöjoukon edessä. Tänä vuonna himoitun Vuoden Kuvaaja kunniamaininnan voitti Jarmo Tyyskä Oulaisten Valovoima ry:stä. Alla Voittoisa kuvasarja nimeltä Ennen ja nyt.
Vuoden Nuori Kuvaaja kunniamaininnan voitti Laura Tulokas Kouvolan Kameraseura ry:stä teoksella Neon Drops.
Keskeinen muutos on, että tekijänoikeusdirektiivi sälyttää jatkossa kaikki tekijänoikeusrikkomukset alustan vastuulle, vaikka sisällön julkaisee alustan käyttäjä.
Kiistanalainen tekijänoikeusdirektiivi hyväksyttiin äänestyksessä 26.3.2019. Kyseessä oli viimeisen vaiheen äänestys, jossa hyväksyttiin neuvoston kanssa neuvoteltu lopputulos. Seuraavaksi jäsenmaita edustavan neuvoston on virallisesti hyväksyttävä neuvoteltu lopputulos.
Direktiivi päivittää tekijänoikeudet internet-aikaan. Sen tarkoitus on muun muassa ohjata osa alustojen, kuten Facebookin, Youtuben ja Googlen, saamista tuloista sisällöntuottajille, joiden tuotoksia alustoilla jaetaan. Vastuu kattaa kaikki yritykset, jotka ovat kolme vuotta vanhoja, joilla on yli kymmenen miljoonan euron liikevaihto tai yli viisi miljoonaa käyttäjää.
Suomi ja neljä muuta EU-maata ovat vastustaneet lopullista versiota. Niiden mielestä direktiivi on askel taaksepäin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä ja uhkaa hankaloittaa innovaatioita niiden edistämisen sijaan.
Jotta tekijänoikeuksia ei rikottaisi, kaikkien alustojen on ”parhaan kykynsä” mukaan hankittava lisenssit. Käytännössä artikla 13 edellyttää, että alustat tietävät, mitä käyttäjät aikovat ladata ja hankkivat lisenssit etukäteen. Joidenkin mielestä vastuuttaminen johtaa valvontaan ja huonosti toimiviin ennakkosuodattimiin.
Lehtikustantajille direktiivi luo myös uuden linkkiveroksi kutsutun tekijänoikeussuojan. Lisenssit tarvitaan siis myös alustoilla jaettavaan mediasisältöön, lukuun ottamatta hyperlinkkejä uutisiin, joihin on liitetty korkeintaan ”yksittäisiä sanoja tai hyvin lyhyitä otteita”. Direktiivi ei kerro, mikä on ”lyhyt ote”, joten määrittely syntynee oikeuskäytännöllä.
Direktiivin on pelätty tekevän lopun verkkokulttuurille kuten meemeille ja giffeille. Tilanne on kuitenkin yhä epäselvä, vaikka materiaalin julkaisu esimerkiksi siteeraamista tai parodiaa varten, on suojeltu. Sitä mitä direktiivi ja sen tulkinnat tarkoittavat valokuvan kannalta, on tässä vaiheessa vielä epäselvää, mutta tämänkin osalta määrittely syntynee oikeuskäytäntöjen kautta.
Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry:n valokuva-alan Finnfoto-palkinnon 2019 saaja on kotimaisen harraste- ja ammattivalokuvauksen parissa monisäikeisen, journalistisen ja koulutuksellisen päivätyön tehnyt Asko Vivolin.
Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat Suomen Messusäätiön ja Finnfoton yhdessä rahoittaman 5000 euron Finnfoto -palkinnon Asko Vivolinille perjantaina 15.03.2019 Helsingin Messukeskuksessa, Kuva&Kamera -messujen yhteydessä.
Lehtityö alkoi 80-luvulla paikallislehden, Hyvinkään Sanomien kuvaavana toimittaja, Valokuva-lehden osa-aikaisena toimittajana ja Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenlehti Klikin päätoimittajana. Päätyönsä valokuvamedian parissa Asko Vivolin on kuitenkin tehnyt Kamera lehdessä. Takana on peräti 26 vuoden ura lehden toimittajana ja päätoimittajana ennen eläkkeellejääntiään.
Valokuvapainotteisen lehtityön lisäksi Asko on toiminut koko uransa ajan alan innokkaana kouluttajana ja järjestöaktiivina. Filmiaikaan hän veti kursseja ympäri maata, teemana hyvä mustavalkoinen valokuva niin filmin kuin vedoksenkin kannalta katsottuna. Digiaikana hän on pitänyt myös lukuisia digikuvauksen ja kuvakäsittelyn kursseja eri kohderyhmille.
Järjestötoiminta on myös tullut tutuksi. Monien eri valokuvajärjestöjen johtoryhmien lisäksi hän on ollut muun muassa Suomen Journalistiliiton liittovaltuuston jäsen sekä Suomen Aikakauslehtien liiton ja Erikoislehtien toimitusosaston hallituksien jäsen. Asko on myös itse kuvannut aktiivisesti, osallistunut eri näyttelyihin ja pitänyt useita omia yksityisnäyttelyitä.
Monen muun valokuvauksen harrastajan tavoin Asko Vivolin ajautui alalle 1980-luvulla. Lopullisen sysäyksen halulle tehdä kuvia oli kaksivuotinen Hyvinkään taidekoulu 1980-luvun lopulla.
– Olin kyllästynyt valokuvaukseen, ja minusta piti tulla taidegraafikko tai maalari. Koin kuitenkin, että metalligrafiikan tekeminen oli työlästä ja sotkuista, ja siksi palasin takaisin valokuvauksen pariin.
– Valokuvausharrastukseni lähti nousuun, osallistuin kaikkeen mahdolliseen, osallistuin SKsL:n näyttelyihin ja voitin kahdesti Vuoden Kuvaaja -tittelin 1980-luvulla.
– Omia näyttelyitä minulla oli noina kiihkeinä vuosina useita, Hyvinkään Taiteilijaseuran Promenadigalleriassa – taisin olla muuten ensimmäinen valokuvaaja, jonka näyttely sinne hyväksyttiin, ja Hyvinkään pääkirjastossa sekä Bulgariassa Plovdivissa.
Järjestötyössä on saanut aina hyvää tuntumaa ja uutta näkökulmaa alan tapahtumiin ja kehitykseen, tästä on ollut suurta hyötyä muun muassa Kamera-lehden kehittämisen tiimoilta. Valokuva-alan järjestöjen ohella Asko Vivolin on ollut muun muassa Suomen Journalistiliiton liittovaltuuston jäsen yhden nelivuotiskauden ajan, sekä Suomen Aikakauslehtien liiton ja Erikoislehtien toimitusosaston hallituksien jäsen. Kaksipyöräisharrastukseen liittyen Asko on ollut myös Suomen Motoristit ry:n, eli Smoto:n hallituksen ulkoinen kutsuttu jäsen aloittaen järjestön jäsenlehden julkaisun sen taittajana. Kamera-lehden päivätyön ohella Asko on ollut myös mitä moninaisten valokuvakilpailujen tuomaristoissa
Digitekniikan myötä valokuvaus on hänen mukaansa osin muuttunut ikävällä tavalla tekniseksi kikkailuksi. Instagramin hauskat suotimet ja vastaavat tekniset konstit ei mielestäni paranna valokuvaa, ellei siinä alun
perinkään ole ideaa, toteaa Asko viitaten nykyisen kuvakäsittelyn käytännössä lähes rajattomiin muokkausmahdollisuuksiin.
Hyvä valokuva on edelleen sellaisenaan puhutteleva, tiivistää Asko. Hän myös tietää mistä puhuu, vaikka ei ole käynyt alan korkeakouluja. Monen mestarin opetuksessa hän on kuitenkin ollut. Asko on osallistunut
sellaisten alan gurujen kuten Anders Petersenin, Martin Parrin, Arno Rafael Minkkisen ja Bruce Gildenin kuvauskursseille sekä toiminut assistenttina Stefan Bremerin ja Jussi Aallon kuvauskursseilla. Asko Vivolin on myös julkaissut Tapio Laineen kanssa kirjan ’Aikavalotuksia’. Kirjaan on kerätty valokuvaalan vaikuttajien muisteluja vuosikymmenien varrelta. Teos avaa kattavan näköalan suomalaisen valokuvaalan historiaan. Samalla se on myös omanlaisensa, monisäikeinen aikaikkuna maamme historiaan.
Mitä hän on mieltä Finnfoto-palkinnosta? Onko ohjelmassa eräretki Askon suuresti ihastelemaan Skotlannin saaristoon, uuden tietokoneen hankinta vai mitä? Tietysti kaikkea tuota voisi kuvitella tekevänsä. Itse koen, että palkinto on annettu sille työlle mitä me Kamera-lehdessä olemme tehneet alan harrastajien hyväksi. Minusta valokuvauksen harrastajat ovat se voimavara, josta ala ponnistaa. Ammattina valokuvaus, jos mikä, on ala, joka vaatii tekijältään intohimoa. Se ei ole mikään staattinen maisterinvirka, vaan elämäntapa. Siksi Kamera-lehdellä on aina ollut ja on edelleen, mielestäni erityisen merkittävä tehtävä antaa virikkeitä etenkin valokuvauksen harrastajille. Heissä on edelleenkin alan tulevaisuus, toteaa 22. Finnfoto-palkinnon saanut Asko Vivolin.
Finnfoton jäsenjärjestöt lähtevät vuonna 2019 kiertämään Suomea, ensin keväällä viikon verran ja syksyllä vielä toisen viikon. Päivämäärät ja paikkakunnat menevät seuraavasti:
1.4. Jyväskylä, hotelli Harmooni
2.4. Lappeenranta, Original Sokos Hotel Lappee
3.4. Helsinki, keskuskirjasto Oodi
4.4. Turku, Turun kameraseuran tila
28.10. Kuopio, hotelli Puijonsarvi
29.10. Oulu, hotelli Radisson
30.10. Seinäjoki, hotelli Lakeus
31.10. Tampere, VVI Oy
4.11. Vantaa, Color-Kolmion toimitilat
Kevään tapahtumat ovat iltatapahtumia, kaikille illoille sama aikataulu eli klo 17-20.
Kullekin illalle on luvassa kaksi mielenkiintoista luentoa, keskustelua ajankohtaisista alan aiheista, Finnfoton jäsenjärjestöjen esittely, tuttujen tapaamista sekä mahdollisuus tutustua mukana olevien kumppanien tuotteisiin. Kevään kierroksella mukana ovat Olympus ja Interfoto (Olympus ei mukana Turussa), syksyllä puolestaan Color-Kolmio ja Epson.
Tapahtumiin on vapaa pääsy kaikille asiasta kiinnostuneille, niin järjestäytyneille kuin järjestäytymättömille valokuvaajille ja harrastajille, mutta jotta tarjoiluun tiedetään varautua, tulee kuitenkin etukäteen ilmoittautua. Tämä tehdään mieluiten osoitteeseen
fotonyt2019@gmail.com
Ilmoittautumisia voi kerätä myös järjestön sisällä keskitetysti, mutta niistä on hyvä myös ilmoittaa etukäteen fotonyt2019@gmail.com osoitteeseen.
Ilmoittautumiset tulisi olla tiedossa aina viikkoa viimeistään viikkoa h-hetkeä
Tapahtumista löydät https://www.facebook.com/FotoNyt-Roadshow
Kevätkauden iltojen puhujat ovat:
Jyväskylä Emmi Virtanen – stailattu muotokuva
Jari Peltomäki – luontokuvaaja Suomessa
Lappeenranta Tauno Lakkala ja Juha Viljanen – dronekuvaus
Jari Peltomäki – Luontokuvaaja Suomessa
Helsinki Esa Rosqvist – astrokuvaus
Jari Peltomäki – Luontokuvaaja Suomessa
Turku Johanna Sjövall – valokuvaaja hevoskuiskaajaVesa Tyni – kaikkea pitää kokeilla paitsi suoraa salamaa
Kevätkauden iltojen puhujat ovat:
Jyväskylä Emmi Virtanen – stailattu muotokuva
Jari Peltomäki – luontokuvaaja Suomessa
Lappeenranta Tauno Lakkala ja Juha Viljanen – dronekuvaus
Jari Peltomäki – Luontokuvaaja Suomessa
Helsinki Esa Rosqvist – astrokuvaus
Jari Peltomäki – Luontokuvaaja Suomessa
Turku Johanna Sjövall – valokuvaaja hevoskuiskaajaVesa Tyni – kaikkea pitää kokeilla paitsi suoraa salamaa
Vuosinäyttelyn 2019 tulokset ovat nyt julkistettu.
Vuosinäyttelyyn tarjottiin 2313 teosta 239 kuvaajalta ja 45 seurasta
Näyttelyyn hyväksyttiin 418 teosta (297 digikuvaa, 121 vedosta, sisältäen sarjat), 148 kuvaajalta ja 38 seurasta (hyväksymis % 18)
Valintaraadin muodostivat tänä vuonna:
Mika Honkalinna, luonnonkuvaaja, kirjailija, Liminka
Sanna Vornanen, Kouvolan Kameraseura ry
Heikki Rautio, Kouvolan Kameraseura ry
Jukka Kosonen (SKsLM, AFIAP, HonWPG) SKsL:n edustaja
Tulossivu löytyy täältä: Arkisto ja historia > Vuosi- ja teemanäyttelyiden tulokset 1998 –
Kameraseura Mielikuva ry:n kolmannen kansainvälisen näyttelyn 3rd International Digital Exhibition Vision 2019 lataus alkaa 1.3.2019. Nyt kannattaa osallistua ensikertalaisenkin ja hankkia kokemusta kansainvälisestä näyttely- ja kilpailutoiminnasta. Näyttelyn säännöt löytyy alla olevan linkin takaa.
Vielä on kaksi päivää aikaa osallistua SKsL vVuosinäyttelyyn 2019. Kuvat pitää olla lähetettynä viimeistään 31.1.2019 klo 24:00 mennessä. Tarkemmat ohjeet täällä.
Kuvien lähettäminen Liiton vuosinäyttelyyn 2019 alkaa 1.1.2019. Näyttely järjestetään tänä vuonna Kuusankoskella yhteistyössä Kamera-73 Kuusankoski ry:n ja Kouvolan Kameraseura ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot osallistumisesta löytyy täältä.
Suomen Kameraseurojen Liiton ensimmäiset HonSKsLE arvonimen saaneet kuvaajat vasemmalta lukien; Matti J. Niemi, Kari Tolonen, Raimo Paukku.
Suomen Kameraseurojen Liiton valokuvaaja arvonimihakemus on lähetettävä liiton näyttely- ja arvonimivastaavalle 31.1.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee olla mukana seuraavat tiedot:
Hakijalle ilmoitetaan helmikuun loppuun mennessä onko hakemus hyväksytty vai ei, jonka jälkeen vasta suoritetaan arvonimimaksu liiton tilille.
Tarkemmat ohjeet löytyvät täältä.Lisätietoja saa liiton näyttely- ja arvonimivastaavalta jukka.kosonen(at)sksl.fi
FIAPin joka toinen vuosi järjestettävä Photomeeting on vuonna 2019 Marokossa. Seitsemän päivän kiertomatkan aikana liikutaan 1400 kilometriä vanhan kulttuurin, poikkeuksellisen luonnon ja nykyaikaisen Marokon maaperällä. Retken ohjelmaan kuuluu mm yli yön kestävä retki Saharan autiomaassa, kulku Marrakeshin kujilla ja toreilla. Matkaa voi laajentaa vielä muutaman päivän ylimääräisellä retkellä.
pixabay.com, COO Creative Commons, Free for commercial use
Retken järjestelyissä on etusija valokuvauksella ja valokuvauksellisuudella.
Retken hinta on kahden hengen huonessa 851 € ja yhden hengen huoneessa 1051 € euroa. Lisäretken hinta vastaavasti 230/280 €. Hinta sisältää majoituksen, kuljetuksen, vakuutuksen ja lääkinnällisen avun, aamiaisen, lounaan, illallisen. Aterioilla 1 juoma. Esitykset, retket, pääsymaksut, ja päivittäinen 1.5 L vesi kuuluvat myös hintaan.
Retkellä käytettävät kielet ovat Englanti ja Ranska.
Marrakeshiin Marokkoon pääsee melko vaivattomasti ja edullisesti Amsterdam’in ja Pariisin kautta. Tänään (27.10.2018) lentohinnat olivat Helsingistä lähtien turistiluokassa KLM:n kyydissä noin 350€/henkilö.
Ilmoittautumiset tammikuun loppuun mennessä oheisen esitteen mukaisesti.
Tämän linkin takana englanninkielinenPhoto-meeting-program
SKSL ei huolehdi matkajärjestelyistä.
