Vuosi: 2019

Kamera-lehden uutena päätoimittajana aloittaa 1.8.2019 Arja Krank. Arjalla on pitkä ura journalismin parissa. Hän on toiminut pitkään myös Kamera-lehden avustajana.

Jaa artikkeli!

Liiton uusituilta kotisivuilta löytyy lähinnä seuran hallinnossa toimiville henkilöille tarkoitetut tarpeelliset linkit ja perusohjeet liiton jäsenmaksuun kuuluvien työkalujen Gruppon ja Office365 käyttöön sekä useita ohjeita ja vinkkejä muihin ilmaisiin työkaluihin, joita voi hyödyntää esim. taloudenpidossa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Kannattaa käydä tutustumassa!

Tätä kokonaisuutta on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa lisää, palvelemaan mm. parhaiden käytäntöjen jakamisessa, jäsenhankinnan vinkkejä, jne….

Otamme mielellämme vastaan palautetta ja vinkkejä sähköpostilla osoitteeseen tiedotus at sksl . fi

Jaa artikkeli!

Liiton Vuosinäyttelyn 2019 näköislehtiversio on katsottavissa linkin takaa.

Tästä näköislehteen!

Näyttelyluettelosta inhimillisen vahingon vuoksi pois jääneet tulossivut ovat ladattavissa linkin takaa:VN_2019_valitut_tulossivut

Jaa artikkeli!

Keskeinen muutos on, että tekijänoikeusdirektiivi sälyttää jatkossa kaikki tekijänoikeusrikkomukset alustan vastuulle, vaikka sisällön julkaisee alustan käyttäjä.

Kiistanalainen tekijänoikeusdirektiivi hyväksyttiin äänestyksessä 26.3.2019. Kyseessä oli viimeisen vaiheen äänestys, jossa hyväksyttiin neuvoston kanssa neuvoteltu lopputulos. Seuraavaksi jäsenmaita edustavan neuvoston on virallisesti hyväksyttävä neuvoteltu lopputulos.

Direktiivi päivittää tekijänoikeudet internet-aikaan. Sen tarkoitus on muun muassa ohjata osa alustojen, kuten Facebookin, Youtuben ja Googlen, saamista tuloista sisällöntuottajille, joiden tuotoksia alustoilla jaetaan. Vastuu kattaa kaikki yritykset, jotka ovat kolme vuotta vanhoja, joilla on yli kymmenen miljoonan euron liikevaihto tai yli viisi miljoonaa käyttäjää.

Suomi ja neljä muuta EU-maata ovat vastustaneet lopullista versiota. Niiden mielestä direktiivi on askel taaksepäin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä ja uhkaa hankaloittaa innovaatioita niiden edistämisen sijaan.

Jotta tekijänoikeuksia ei rikottaisi, kaikkien alustojen on ”parhaan kykynsä” mukaan hankittava lisenssit. Käytännössä artikla 13 edellyttää, että alustat tietävät, mitä käyttäjät aikovat ladata ja hankkivat lisenssit etukäteen. Joidenkin mielestä vastuuttaminen johtaa valvontaan ja huonosti toimiviin ennakkosuodattimiin.

Lehtikustantajille direktiivi luo myös uuden linkkiveroksi kutsutun tekijänoikeussuojan. Lisenssit tarvitaan siis myös alustoilla jaettavaan mediasisältöön, lukuun ottamatta hyperlinkkejä uutisiin, joihin on liitetty korkeintaan ”yksittäisiä sanoja tai hyvin lyhyitä otteita”. Direktiivi ei kerro, mikä on ”lyhyt ote”, joten määrittely syntynee oikeuskäytännöllä.

Direktiivin on pelätty tekevän lopun verkkokulttuurille kuten meemeille ja giffeille. Tilanne on kuitenkin yhä epäselvä, vaikka materiaalin julkaisu esimerkiksi siteeraamista tai parodiaa varten, on suojeltu. Sitä mitä direktiivi ja sen tulkinnat tarkoittavat valokuvan kannalta, on tässä vaiheessa vielä epäselvää, mutta tämänkin osalta määrittely syntynee oikeuskäytäntöjen kautta.

Jaa artikkeli!

Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry:n valokuva-alan Finnfoto-palkinnon 2019 saaja on kotimaisen harraste- ja ammattivalokuvauksen parissa monisäikeisen, journalistisen ja koulutuksellisen päivätyön tehnyt Asko Vivolin.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat Suomen Messusäätiön ja Finnfoton yhdessä rahoittaman 5000 euron Finnfoto -palkinnon Asko Vivolinille perjantaina 15.03.2019 Helsingin Messukeskuksessa, Kuva&Kamera -messujen yhteydessä.

Lehtityö alkoi 80-luvulla paikallislehden, Hyvinkään Sanomien kuvaavana toimittaja, Valokuva-lehden osa-aikaisena toimittajana ja Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenlehti Klikin päätoimittajana. Päätyönsä valokuvamedian parissa Asko Vivolin on kuitenkin tehnyt Kamera lehdessä. Takana on peräti 26 vuoden ura lehden toimittajana ja päätoimittajana ennen eläkkeellejääntiään.

Valokuvapainotteisen lehtityön lisäksi Asko on toiminut koko uransa ajan alan innokkaana kouluttajana ja järjestöaktiivina. Filmiaikaan hän veti kursseja ympäri maata, teemana hyvä mustavalkoinen valokuva niin filmin kuin vedoksenkin kannalta katsottuna. Digiaikana hän on pitänyt myös lukuisia digikuvauksen ja kuvakäsittelyn kursseja eri kohderyhmille.

Järjestötoiminta on myös tullut tutuksi. Monien eri valokuvajärjestöjen johtoryhmien lisäksi hän on ollut muun muassa Suomen Journalistiliiton liittovaltuuston jäsen sekä Suomen Aikakauslehtien liiton ja Erikoislehtien toimitusosaston hallituksien jäsen. Asko on myös itse kuvannut aktiivisesti, osallistunut eri näyttelyihin ja pitänyt useita omia yksityisnäyttelyitä.

Monen muun valokuvauksen harrastajan tavoin Asko Vivolin ajautui alalle 1980-luvulla. Lopullisen sysäyksen halulle tehdä kuvia oli kaksivuotinen Hyvinkään taidekoulu 1980-luvun lopulla.
– Olin kyllästynyt valokuvaukseen, ja minusta piti tulla taidegraafikko tai maalari. Koin kuitenkin, että metalligrafiikan tekeminen oli työlästä ja sotkuista, ja siksi palasin takaisin valokuvauksen pariin.
– Valokuvausharrastukseni lähti nousuun, osallistuin kaikkeen mahdolliseen, osallistuin SKsL:n näyttelyihin ja voitin kahdesti Vuoden Kuvaaja -tittelin 1980-luvulla.
– Omia näyttelyitä minulla oli noina kiihkeinä vuosina useita, Hyvinkään Taiteilijaseuran Promenadigalleriassa – taisin olla muuten ensimmäinen valokuvaaja, jonka näyttely sinne hyväksyttiin, ja Hyvinkään pääkirjastossa sekä Bulgariassa Plovdivissa.

Järjestötyössä on saanut aina hyvää tuntumaa ja uutta näkökulmaa alan tapahtumiin ja kehitykseen, tästä on ollut suurta hyötyä muun muassa Kamera-lehden kehittämisen tiimoilta. Valokuva-alan järjestöjen ohella Asko Vivolin on ollut muun muassa Suomen Journalistiliiton liittovaltuuston jäsen yhden nelivuotiskauden ajan, sekä Suomen Aikakauslehtien liiton ja Erikoislehtien toimitusosaston hallituksien jäsen. Kaksipyöräisharrastukseen liittyen Asko on ollut myös Suomen Motoristit ry:n, eli Smoto:n hallituksen ulkoinen kutsuttu jäsen aloittaen järjestön jäsenlehden julkaisun sen taittajana. Kamera-lehden päivätyön ohella Asko on ollut myös mitä moninaisten valokuvakilpailujen tuomaristoissa

Digitekniikan myötä valokuvaus on hänen mukaansa osin muuttunut ikävällä tavalla tekniseksi kikkailuksi. Instagramin hauskat suotimet ja vastaavat tekniset konstit ei mielestäni paranna valokuvaa, ellei siinä alun
perinkään ole ideaa, toteaa Asko viitaten nykyisen kuvakäsittelyn käytännössä lähes rajattomiin muokkausmahdollisuuksiin.

Hyvä valokuva on edelleen sellaisenaan puhutteleva, tiivistää Asko. Hän myös tietää mistä puhuu, vaikka ei ole käynyt alan korkeakouluja. Monen mestarin opetuksessa hän on kuitenkin ollut. Asko on osallistunut
sellaisten alan gurujen kuten Anders Petersenin, Martin Parrin, Arno Rafael Minkkisen ja Bruce Gildenin kuvauskursseille sekä toiminut assistenttina Stefan Bremerin ja Jussi Aallon kuvauskursseilla. Asko Vivolin on myös julkaissut Tapio Laineen kanssa kirjan ’Aikavalotuksia’. Kirjaan on kerätty valokuvaalan vaikuttajien muisteluja vuosikymmenien varrelta. Teos avaa kattavan näköalan suomalaisen valokuvaalan historiaan. Samalla se on myös omanlaisensa, monisäikeinen aikaikkuna maamme historiaan.

Mitä hän on mieltä Finnfoto-palkinnosta? Onko ohjelmassa eräretki Askon suuresti ihastelemaan Skotlannin saaristoon, uuden tietokoneen hankinta vai mitä? Tietysti kaikkea tuota voisi kuvitella tekevänsä. Itse koen, että palkinto on annettu sille työlle mitä me Kamera-lehdessä olemme tehneet alan harrastajien hyväksi. Minusta valokuvauksen harrastajat ovat se voimavara, josta ala ponnistaa. Ammattina valokuvaus, jos mikä, on ala, joka vaatii tekijältään intohimoa. Se ei ole mikään staattinen maisterinvirka, vaan elämäntapa. Siksi Kamera-lehdellä on aina ollut ja on edelleen, mielestäni erityisen merkittävä tehtävä antaa virikkeitä etenkin valokuvauksen harrastajille. Heissä on edelleenkin alan tulevaisuus, toteaa 22. Finnfoto-palkinnon saanut Asko Vivolin.

Jaa artikkeli!